Kalatiet avattiin jälleen 2023

Kalatiet avattiin jälleen 2023

10.05.2023 / Oskar Sjöberg

Billnäsin ja Åminneforsin kalatiet avattiin neljättä kertaa 2.5. Nyt kalat voivat jälleen ohittaa voimalaitoksen padot kalateiden kautta. Tänä vuonna uutta on se, että kalojen alasvaellus voimalaitosten ohi on parannettu. Niitä seurataan tarkasti kauden aikana varmistaakseen, että toimenpiteet toimivat. Tervetuloa tutustumaan kalateihin.

Lohikalat Karjaanjokeen 2030-vesistövisio vuosille 2022–2029 on kansallisesti merkittävä ja laaja yhteistyö, joka vaikuttaa koko vesistön tilaan ja alueen pitoon.

Lue lisää LUVYn verkkosivuilta.


28.03.2023 / Barbro Österman

Länsi-Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti, haluavat yhdessä edistää Itämeren hyvää tilaa ja luonnon monimuotoisuutta. Itämeren suojelu on ollut suomalaisen luonnonsuojelutyön ytimessä jo pitkään. Itämeren rannikkovesien tilan parantamiseksi katse pitää kääntää laajemmin rannikkovesien valuma-alueiden kunnostustyöhön. Valuma-alueelta ja latvavesistöistä vedet ja kuormitus päätyy jokien kautta Itämeren rannikolle.

Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tila on Suomenlahden rannikkovesistä heikoin ja leväkukinnat ovat jokavuotisia. Meren ja rannikkovesien tilaa ei voida parantaa nykyisillä panostuksilla. Rannikkovesien kuormitus on pääosin peräisin valuma-alueelta hajakuormituksesta, erityisesti maa- ja metsätaloudesta. Ilmastonmuutos aiheuttaa lisäuhkan kuormituksen kasvamisesta.

Mereen laskevien jokien korkeita ravinnekuormia pienentämällä saavutetaan merkittäviä hyötyjä koko Itämeren kannalta. Latvavesien kunnostamisesta lähtevä Itämeren suojelu tarkoittaa tehokasta valuma-alueiden kunnostamista, jonka tuloksena rannikkovedet puhdistuvat – joki ja merenlahti kerrallaan.

Kunnostustyössä onnistuminen edellyttää vahvaa yhteistoimintaa alueen kuntien ja eri toimijoiden kesken. Länsi-Uudellamaalla tehty alueellinen yhteistyö ja vahva suojeluosaaminen on malliesimerkki. Länsi-Uudenmaan alueella on tehty jo pitkään ja menestyksekkäästi valuma-alueen vesistöjen suojelua, ja alueella on vahva paikallinen tuki tälle työlle. Länsi-Uudenmaan kunnilla on yhdessä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) kanssa toteutettu ja käynnissä useita kunnostushankkeita, joiden tavoitteena on turvata puhtaat, elinvoimaiset lähivesistöt paikallisten asukkaiden, matkailijoiden ja yritysten tarpeisiin. Yhteisiin vesiensuojelu- ja kunnostustoimiin panostetaan tällä hetkellä vuosittain yli miljoona euroa omarahoituksena. Omarahoitusta vastaan haetaan eri rahoituslähteistä vastarahoitusta. Yhteisten kunnostustoimien rahoitus on pääosin koottu pitkäjänteisillä vesistövisioiden rahoitussopimuksilla. Rahoittajina ovat mukana myös alueen yritykset, kalatalousalueet ja paikalliset yhdistykset. Tämän lisäksi kunnat panostavat itse vesiensuojeluun sekä hankkeiden kautta että muulla tavoin.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja arvokkaan luontomme suojelu ovat itsestään selviä syitä tukea vesiensuojelua niin rannikko- ja kuin latvavesillä. Vesiensuojelulla ja puhtaalla vedellä on merkitystä myös laajemmin niin aluetaloudellisesti, matkailulle, kalastukselle kuin vaikkapa ihmisten hyvinvoinnille. Puhdas luonto ja vesi ovat Suomen kilpailuvaltteja monessa mielessä.

Vesiensuojelu kytkeytyy myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hiilen sidontaan esimerkiksi hulevesirakenteiden, veden viivytyksen ja varastoinnin sekä soiden ennallistamisen kautta. 

Vesistöä suojelemalla saavutamme seuraavat tavoitteet:

1. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Niin Itämeri kuin sisävedetkin ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille, ja niiden ekosysteemit ovat hyvin monimuotoisia. Suomalaista luontoa ei voi suojella kukaan muu kuin me suomalaiset itse.

2. Aluetaloudelliset vaikutukset
Vesiensuojelulla on tärkeitä aluetaloudellisia vaikutuksia. Puhdas vesi on tärkeä resurssi monelle toimialalle teollisuudesta maatalouteen ja kalastukseen. Puhdas vesi on elinehto kestävän maatalouden kannalta, ja vaikuttaa siis suoraan myös suomalaiseen ruokaturvaan ja huoltovarmuuteen.
Yhteistyö teollisuuden ja maatalouden kanssa ravinnekuormituksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä vesiensuojelun turvaamiseksi on äärimmäisen tärkeää niin elinkeinotoimijoiden kuin valtion, kuntien ja kansalaistenkin näkökulmasta. Elinkeinoelämä on myös viime vuosina yhä vahvemmin itse nostanut esiin luonnon monimuotoisuuden turvaamista kriittisenä tekijänä taloudellisen kannattavuuden ja investointiympäristön vakauden pohjana.
Puhtaat vesistöt ovat myös matkailulle tärkeä vetovoimatekijä. Niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin matkailijat hakeutuvat yhä enemmän luontokohteisiin, joissa voi nauttia vesistöjen ja rantojen kauneudesta ja aktiviteeteista. Matkailulla on tärkeä työllistävä vaikutus alueella.

3. Ihmisten hyvinvointi ja luonnon virkistyskäyttö
Niin paikalliset asukkaat kuin matkailijatkin hakevat luonnosta virkistystä. Tutkitusti luonnossa oleilulla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Länsi-Uudellamaalla tehdyillä vesistöjensuojeluhankkeilla on jokaisessa kunnassa vahva paikallisten asukkaiden tuki. Asukkaat haluavat nauttia puhtaista vesistöistä ja vaikkapa virtavesissä olevien patojen purkamisella on keskeinen rooli vaelluskalojen hyvinvoinnin, mutta myös virkistyskalastuksen kannalta.

Hallitusohjelmatavoitteet

Tulevalla hallituskaudella on turvattava pitkäjänteinen ja ennakoitava rahoitus vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen koko maassa. Erityisesti on tuettava ja tunnistettava koko valuma-alueen vesistöjen rooli Itämeren ravinnekuormituksen vähentämisessä ja kohdennettava rahoitusta siihen.

Itämeren ja muun vesiensuojelun koordinaatiovastuuta on selkeytettävä eri hallinnonalojen välillä. Eri hallinnonaloille pirstaloitunut hanketyö ja silppuuntunut rahoitus vaikeuttaa merkittävästi vaikuttavaa ja pitkäjänteistä työtä Itämeren ja sen valuma-alueiden suojelussa.

Länsi-Uusimaa on vahvalla sitoutumisellaan ja määrätietoisella vesistövisiotyöllään oiva kansallinen ja kansainvälinen pilottikohde rannikkovesien parantamisessa latvoilta merelle!

Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2022-2027 on todettu vesienhoitoon tarvittavan Uudenmaan alueella noin 44 milj. euroa. Tarvitsemme Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tilan parantamiseen ja monimuotoisuuden palauttamiseen noin 15 miljoonaa euroa vuosittain merkittävien tulosten aikaansaamiseksi.

Alueella vahva sitoutuminen vesistövisioiden kautta

Esimerkkejä Länsi-Uudenmaan onnistuneista hankkeista

Länsi-Uudellamaalla tehdään mm. työtä arvokkaan jokihelmisimpukan elinvoimaisuuden eteen purkamalla nousuesteitä Mustionjoella ja laajemmin Karjaanjoella ja palauttamalla luonnollista elinkiertoa. Mustionjoen kaksi kalatietä on jo toteutettu laajan omarahoittajajoukon ja valtion tuella. Kahden kalatien rakentamisen kustannukset olivat noin 2,5 miljoonaa euroa, josta alueen omarahoitus oli noin 50 %. Mustionjoen kaksi ylintä kalatietä ovat tällä hetkellä luvituksessa tavoitteena rakentamisen käynnistäminen myönteisten lupapäätösten jälkeen. Kunnat ovat sitoutuneet Karjaanjoen kalateiden toteuttamiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen yhteensä noin 6 miljoonalla eurolla vuosina 2022-2029. Valuma-alueen kunnostustyötä on tehty Karjaanjoen latvoilla Hiidenvedellä jo 1990-luvulta lähtien ja tämä työ jatkuu.

Siuntionjoen valuma-alueella määrätietoinen kuntayhteistyö käynnistyi vuonna 2019 ja kunnat ovat sitoutuneet rahoittamaan kunnostustyötä noin 900.000 eurolla vuosina 2019-2024. Alueen yritykset ja yhdistykset on lisäksi saatu mukaan rahoittamaan työtä noin 200.000 eurolla. Omarahoitusta vastaan on haettu ja saatu merkittävästi valtionhallinnon rahoitusta.

Yhdessä onnistumme!


30.06.2022 / Petra Louhimies

Tänä vuonna käynnistynyt LUUVIRSU-hanke (Virtavesiluonnon suojelu, kunnostaminen ja monimuotoisuuden turvaaminen Länsi-Uudellamaalla) sai rahoituksen Uudenmaan ELY-keskukselta. Hanke edistää virtavesiluonnon monimuotoisuuden ja virtavesiekosysteemin toiminnan palautumista Länsi-Uudenmaan vesistöissä erityisesti kohteissa, joille Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2022–2027 on esitetty toimenpiteitä. Hankkeen kokonaisbudjetti vuosille 2022–2024 on 554 000 euroa. Lue lisää LUVY:n nettisivuilta.

Raaseporissa sijaitsevan Junkarsborgin vesialueen kunnostaminen on osa LUUVIRSU-hanketta. Kunnostamisen tavoite on parantaa lohikalojen ja raakun elinympäristöä Junkarsborgin läheisyydessä, sekä lisätä vedenjohtokykyä tulvimisen ehkäisemiseksi. Kunnostusta suunnitellaan vuonna 2022 yhteistyössä maanomistajien ja museoviranomaisten kanssa.

Kaivinkone kunnostaa puroa
Kuva: LUVY ry.

23.06.2022 / Petra Louhimies

Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisio sai 86 000 euroa MMM:n NOUSU-ohjelmasta

Mustionjoki tarjoaa erinomaiset olosuhteet tutkia, kehittää ja lisätä kokemuksia ja tietoa kalojen kulkumahdollisuuksia parantavista rakenteista. (LUVY / Johan Lindholm)

Mustionjoen kalateiden toimivuutta seuraava ja alasvaellusmahdollisuuksia tutkiva MUSKALAT-hanke sai 86 357 euron rahoituksen Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 172 714 euroa. Hankkeessa tehdään tutkimuksia Billnäsin voimalaistopadolla ja kalaistutuksia Karjaanjoen vesistön alueella vuosina 2022–2024. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja se on osa laajempaa Lohikalat Karjaanjokeen 2030 -vesistövisiota. Vision tavoitteena on vesistön lohikalakantojen ja raakkupopulaation elvyttäminen ja luontaisen elinkierron palauttaminen. Sitä rahoittavat alueen kunnat.

Lohikalat Karjaanjokeen vesistövision ensimmäisellä kaudella (2016–2021) rakennettiin kalatiet Mustionjoen kahteen alimpaan voimalaitospatoon Åminneforsiin ja Billnäsiin.  Tänä vuonna alkaneella Karjaanjoen vesistövision toisella kaudella (2022–2029) suurimpana ponnistuksena on vaellusyhteyden palauttaminen merestä Mustionjoen kautta Lohjanjärveen, Hiidenveteen ja niiden yläpuolisiin jokiin.

Mustionjoki tarjoaa erinomaiset olosuhteet tutkia, kehittää ja lisätä kokemuksia ja tietoa kalojen kulkumahdollisuuksia parantavista rakenteista. Nyt saadun rahoituksen avulla voidaan kalateiden toimivuutta seurata ja arvioida sekä tehdä pitkäjänteistä kehitystyötä vaellusyhteyksien parantamiseksi. Tämä on tärkeää, sillä kotimaisten kalateiden toimivuudesta on saatavilla vielä varsin vähän tietoa. Kalateiden suunnittelu pohjautuu pitkälti kokemuksiin ja tutkimuksiin ulkomaisista kalatierakenteista.

Erityisesti kalateiden toimivuudesta alaspäin vaeltaville kaloille tiedetään erittäin vähän, vaikka ihan viime vuosina muutamia tutkimuksia onkin tehty. Suomessa ei myöskään ole tutkittu erilaisten ohjain- tai houkutteluratkaisujen toimivuutta kalojen ohjaamiseksi kalatiehen. Billnäsin voimalaitoksen yläpuolelle rakennettiin vuonna 2021 alasvaellusrakenne ohjaaman alaspäin vaeltavat kalat turvallisesti kalatiehen sen sijaan että ne päätyisivät voimalaitoksen turbiineihin. Billnäsin alasvaellusrakenne on laatuaan ensimmäinen maailmassa ja se on rakennettu osaksi Billnäsin ruukin uutta ulkoilureittiä, Kulttuurivallia.

“Sitä pitkin paikalliset ja matkaajat pääsevät tutustumaan alueen historian, kulttuurin ja kauniiden maisemien lisäksi Mustionjoella tehtävään vesienhoitotyöhön”, sanoo Raaseporin kaupungin maankäyttösuunnittelija Minttu Peuraniemi, joka toimii vesistövision projektipäällikkönä Raaseporin kaupungilla. “Olemme iloisia, että MUSKALAT-hankkeen rahoitus mahdollistaa rakenteen jatkokehittämisen ja siihen liittyvän tutkimustyön jatkumisen.”

MUSKALAT-hankkeessa tehdään myös kalaistutuksia Karjaanjoen vesistön alueella. Vesistössä on runsaasti hyvää tyhjillään olevaa tai vajaasti hyödynnettyä elinympäristöä taimenelle. Taimenkannan elpymisen tukemiseksi ja palauttamiseksi tarvitaan aktiivista istutustoimintaa vesistön omaa alkuperää olevalla taimenkannalla. Myös Tammisaari-Pohjan kalatalousalue on mukana rahoittamassa ja tukemassa MUSKALAT-hanketta ja erityisesti vaelluskalakantojen elvyttämistä ja hoitoa.

Lisätietoja:

Juha-Pekka Vähä
hankepäällikkö
juha-pekka.vaha@luvy.fi
040 7750 7727

MUSKALAT-hanketta rahoittavat Lohikalat Karjaanjokeen -vision sopimusrahoittajat: Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY). Lisäksi hanketta rahoittaa Tammisaari-Pohjan kalatalousalue. Hankkeen kokonaiskustannus on 172 714 euroa. Hanke saa rahoitusta Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta 50 % toteutuneista kuluista.

Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.


31.05.2022 / Petra Louhimies

Vuonna 2020 valmistuneet Mustionjoen ensimmäiset kalatiet avattiin tänä vuonna jo kolmatta kertaa vaelluskaloille. Billnäsin kalatie avattiin 4.5. ja Åminneforsin kalatie 13.5. Alemman Åminneforsin kalatien avaaminen hieman viivästyi alkuperäisestä suunnitelmasta kalatiellä suoritettujen huolto- ja korjaustoimenpiteiden vuoksi, mutta nyt kalatiet ovat auki ja kalat pääsevät jälleen nousemaan voimalaitospatojen ohi kalateitä pitkin jokea ylös. Tänä vuonna kalatiellä kulkijoita seurataan kameran ja laskurin avulla Åminneforsin lisäksi myös Billnäsissä.

Lohikalojen vaellusmahdollisuuksien toteutuminen mereltä Mustionjokea pitkin edelleen Lohjanjärvelle, Hiidenvedelle, aina Karkkilaan ja Lopelle saakka otti alkuvuodesta jälleen suuren harppauksen eteenpäin. Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan kaupunki ja Lopen kunta, sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ovat sopineet ”Lohikalat Karjaanjoelle – vesistövisio 2030” toteuttamisesta ja rahoituksesta vuosina 2022–2029. Kyseessä on valtakunnallisestikin merkittävä ja laaja-alainen yhteistyö, jolla on vaikutusta koko vesistön tilaan ja seutukunnan vetovoimaan.

Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Billnäsin kalatie ja voimalaitospato ilmasta käsin nähtynä
Kuva: Pia Nordström

28.03.2022 / Petra Louhimies

Mustionjoen kahteen alimmaiseen voimalaitospatoon, Åminneforsiin ja Billnäsiin, rakennettiin kalatiet vuosina 2018–2019. Ne avattiin toukokuussa 2020 palauttaen vaellusyhteyden mereltä Mustionjoen pääuomaan ja sen sivupuroihin. Vuonna 2021 Mustionjoella tutkittiin kalojen vaellusta ja kulkua kalateissä sekä ylöspäin että alaspäin. Tutkimukset toteutettiin yhteistyössä Raaseporin kaupungin, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY), Luonnonvarakeskuksen ja Kala- ja vesitutkimus Oy:n kanssa.

Mustionjoen alimman voimalaitoksen Åminneforsin kalatiessä kalojen nousua merestä jokeen seurattiin laskurin ja videokameran avulla. Kalojen alasvaellusta joesta mereen taas tutkittiin seuraamalla radiolähettimin merkittyjä lohen vaelluspoikasia Billnäsistä aina jokisuulle asti. Tutkimus oli jatkoa vuoden 2017 alasvaellustutkimukselle. Jatkotutkimuksen tavoitteena oli selvittää, löytävätkö kalat kalatiehen noustessaan jokea ylöspäin kohti lisääntymisalueita ja toisaalta jokea alaspäin kohti merta ja laajoja syönnösalueita. Samalla tutkittiin Billnäsin voimalaitoksen yläpuolelle rakennetun kävelysillan alle alasvaelluksen parantamiseksi asennetun ohjainverhon vaikutuksia kalojen liikkeisiin.

Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Laituri Billnäsissä, taustalla taloja
Kuva: Miina Rautiainen/LUVY r.f.

9.12.2021 / Petra Louhimies

Aluehallintovirasto on antanut päätöksen Lohjanjärven säännöstelyä koskevaan muutoshakemukseen. Voimassa olleet säännöstelyluvan lupamääräykset eivät mahdollistaneet kaikissa vesitilanteissa järkevää säännöstelyä, koska säännöstely oli sidottu kalenteriin. Päätöksen myötä mm. Lohjanjärven kevään ja loppukesän säännöstely tulee aiempaa joustavammaksi. Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Raaseporin kaupunki on halunnut tarkistaa säännöstelyn suojellakseen maatalousmaita tulvehtimiselta.


19.08.2021 / Petra Louhimies

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) toteutti Mustionjoen Junkarsborgissa viime viikolla koskikunnostuksen, jonka tavoitteena on auttaa uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun lisääntymistä ja säilymistä Mustionjoessa. Kunnostetulle alueelle istutetaan vielä tänä syksynä Norjasta paluumuuttajina saapuneita Mustionjoen raakunpoikasia. Kunnostettu alue soveltuu nyt myös aiempaa paremmin lohikalojen lisääntymispaikaksi. Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Kaivinkone ruoppaa jokiuomaa
Junkarsborgin virtapaikkaa kunnostettiin paremmin lohikaloille ja raakuille sopivaksi lisäämällä sinne soraa ja kiveä. . Kuva: LUVY/Joonas Tammivuori

4.06.2021 / Petra Louhimies

Lohien alasvaellusta tutkiva hanke on alkanut Billnäsin voimalaitospadon kohdalla Raaseporissa. Tutkimuksen aikana rakennetaan erillinen kalojen alasvaellusta ohjaava laituri- ja ohjainrakenne kalatien yhteyteen. Tavoite on, että kalanpoikaset pääsisivät vaeltamaan voimalaitoksen ohi alavirtaan turvallisesti. Tutkimuksen toteuttaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Kala- ja vesitutkimus oy:n ja Raaseporin kaupungin kanssa. Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Henkilö istuu veneessä ja havainnoi radiolähetinkaloja
Hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä havainnoimassa radiolähetinkaloja Mustionjoella. Kuva: LUVY/Joonas Tammivuori

2.06.2021 / Petra Louhimies

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on aloittanut lohikalakannan palautusistutukset Karjaanjoen vesistöön. Nyt istutettavat lohikalat ovat taimenia, jotka lisääntyvät erityisesti puroissa. Lohi sen sijaan hyödyntää pääuomia lisääntymiseen. Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Kalanpoikanen vedessä
 Nyt istutettavat lohikalat ovat taimenia, jotka lisääntyvät erityisesti puroissa. Kuva: LUVY/Joonas Tammivuori

18.02.2021 / Nina Sointu

Rantaradan varrella sijaitseva Billnäsin ruukki on yksi Raaseporin kehittyvistä alueista.

Vain muutaman kilometrin päässä Karjaan juna-asemalta, sijaitsee Billnäsin vanha ruukkimiljöö. Lumen verhoama rauhallinen idylli luo ensivaikutelman raukeasta pikkukylästä, mutta todellisuudessa pinnan alla kuhisee elämää. Vuonna 2019 avattu Ratavallin pyöräilyreitti on saanut ihmiset liikkeelle – nyt junaan voi hypätä oman pyörän kanssa ja polkea Karjaan asemalta Billnäsin sekä Åminneforsin ruukin kautta aina Fiskarsin ruukkiin saakka. Pyöräilijöiden lisäksi, viime vuonna Billnäsiin saapuivat kauan odotetut vaelluskalat. Toukokuussa 2020 avatut kalaportaat mahdollistavat kalojen nousun Mustionjokeen, yli 60 vuoden tauon jälkeen.

Billnäsin idyllinen ruukkimiljöö vaikuttaa rauhalliselta mutta todellisuudessa kylä on täynnä elämää. KUVA: JOHAN LJUNQVIST/MULTIFOTO

Ulkoilureitti rakentuu ruukkialueelle – kalaportaiden yläpäähän näköalatasanne

Yksi iso, tänä vuonna starttaava projekti, on noin 2 kilometrin pituisen ulkoilureitin rakentaminen ruukkialueen ympäri. Reitin varrelle sijoitetaan opastekylttejä mistä voi lukea ruukin historiasta, sen rakennuksista ja luontoaiheista. Reitin kohokohta on kalaportaiden yläpäähän rakennettava näköalatasanne, josta voi seurata kalojen jokavuotista vaellusta ensin ylös Mustionjokeen ja sitten taas takaisin mereen. Näköalatasanteen ja sinne johtavan ponttonisillan on suunniteltu valmistuvan kesään 2021 mennessä.

Kalaportaat ovat olleet jo itsessään iso rakennusurakka. Kaloille rakennettu voimalaitoksen ohittava kalatie mahdollistaa sen, että vaelluskalat pääsevät nousemaan luontaisille kutualueilleen. Viime vuonna vaelluskalaseurannassa havaittiin mm. lohien löytäneen tiensä kalatiehen. Lohen nousu takaisin Mustionjokeen on edellytys erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan, eli raakkukannan elvytykselle, sillä raakkujen toukat kehittyvät vaelluskalojen kiduksissa. Koko Mustionjokilaakso onkin luontoarvoiltaan arvokas kohde, johon kannattaa tulla tutustumaan kauempaakin.

Ruukkiin tulossa etätyölle pyhitetty keskus

Billnäsin ruukki on toiminut lähes 400 vuotta suomalaisen teollisuuden ja liike-elämän näyttämönä ja on tätä nykyä erittäin suosittu kokous- ja hääpaikka. Nyt kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue avautuu myös etätyöläisille, kun Billnäs Ruukki Oy ottaa askeleen kohti uutta.

– Ruukissa on pandemian aikaan remontoitu useita tiloja vieraiden käyttöön. On loogista, että tässä uudessa muuttuvassa ajassa kehitämme etätyömahdollisuuksia ja uusia kokousmuotoja. Etätyö Billnäsin kulttuurimaisemassa, sille tarkoitettuine tiloineen ja palveluineen, voi olla lähitulevaisuutta,kertoo Olli Muurainen Billnäsin ruukista.

Muurainen on myös satsannut alueen kokonaisviihtyisyyteen, muun muassa istuttamalla suuren määrän japanilaisia kirsikkapuita, joiden kevätkukinnasta voi nauttia kaikki.

Billnäs kiinnostaa myös asuinalueena

Ison, yli 100-vuotiaan punatiilikerrostalon ikkunoista on hieno näkymä kalaportaille. Neljä vuotta sitten, Jenna ja Janne Aronen muuttivat taloon Tampereelta. Ruukkiin pariskunnan toi oma yritys, Wood Mind, jolle etsivät verstastilaa inspiroivasta, luovasta ja luonnonläheisestä paikasta. Sellainen löytyikin netti-ilmoituksen perusteella Billnäsin ruukista. Vaikka pariskunta ei ollut aiemmin edes käynyt alueella, rakastuivat he oitis ruukin tunnelmaan. Sopimus tehtiin ja pian kotipaikka vaihtui Billnäsiin.

– Kaikki paikat mitä olemme täällä Raaseporissa tähän mennessä nähneet, ovat valloittaneet meidät ja kyllä täällä on vielä paljon tutkittavaa jäljellä,Janne kertoo.

Tunnissa junalla Helsinkiin ja Turkuun, ruukkimiljöön ainutlaatuinen tunnelma ja maallemuuttotrendi on nostanut Billnäsin houkuttelevuutta myös pysyvänä kotipaikkana.

– Kiinnostus Billnäsiä kohtaan on kasvanut viime aikoina, ja alueen saavutettavuuteen sekä viihtyvyyteen tulemme jatkossakin panostamaan,kertoo Raaseporin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström.

Se tarkoittaa muun muassa sitä, että uusia asuintontteja kaavoitetaan alueelle, tieverkostoa kunnostetaan ja ulkoilureittejä kehitetään edelleen nykyisiä ja uusia asukkaita mielessä pitäen.

*******

Lisätiedot

Piia Nordström
Yhdyskuntatekniikan päällikkö, Raaseporin kaupunki
piia.nordstrom@raasepori.fi, +358 19 289 3852

Olli Muurainen – Billnäsin ruukki
Olli.Muurainen@managementevents.com
billnäs.fi

Jenna & Janne Aronen
Woodmind, https://www.woodmind.fi/

Kuvat
Havainnekuvat: JS Bygg & Design, www.js.fi
Valokuvat: Multifoto, multifoto.fi

Ratavallin pyöräreitti https://www.visitraseborg.com/fi/aktiviteetit/pyoraily/ratavalli/
Billnäsin kalatie https://www.raasepori.fi/billnasin-kalatie/


29.01.2021 / Petra Louhimies

Åminneforsin kalatien ensimmäinen seurantavuosi antoi mukavia tuloksia, kun noin 2300 kalaa todettiin vaeltaneen kalatiessä. Näiden joukossa oli 10 eri lajin edustajia mikä osoittaa, että vaellushaluiset kalat löytävät kalatiehen ja jopa ne jotka lajit eivät ole kaikkein voimakkaimpia uimareita kykenevät uimaan sen läpi. Vimpa jopa aloitti kudun kalatiessä.

Seurantahanke on Raaseporin kaupungin tilaustyö, jonka toteuttavat Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö LUVY ry:n tutkijat ja joka perustuu kalatalousviranomaisen asettamiin vaatimuksiin. Ensimmäinen toimintavuosi sisälsi paljon testausta, muutoksia ja myös teknisiä ongelmia. Lue lisää LUVY ry:n julkaisemasta raportista. Raportin oheen on koottu myös kuvaliite, josta voi katsella millaisia kuvia laskuri on tuottanut vuonna 2020.

Julkaisu-1_2021_Mustionjoen-Aminneforsin-kalatien-vaelluskalaseuranta-vuonna-2020

Ladda nerVisa

Kuvaliite Mustionjoen kalatiet 2020

Ladda nerVisa

10.09.2020 / Cynthia Moed-Ring
Läihikuva lohikalan päästä joka ui kameran ohi.
Kuva: Ensimmäiset lohet ovat nousseet Åminneforsin kalatien läpi Mustionjokeen

Mustionjoen Åminneforsin kalatiessä on riittänyt liikennettä ja nyt seurannassa on havaittu myös merilohien löytäneen kalatiehen. Kalatiehen asetettu videokamera on tallentanut kuvamateriaalia ensimmäisistä lohista kalatiessä.

Kalojen kulkua Äminneforsin kalatiessä on toukokuusta lähtien seurattu ns. VAKI-laskurilla ja elokuun lopussa saatiin laskurin rinnalle myös videokameraseuranta. Touko-kesäkuussa havaittiin Åminneforsin kalatiessä runsaasti liikennettä, kun VAKI-laskuri tallensi jopa toistasataa ylöspäin vaeltavaa kalaa vuorokaudessa. Hiljaisemman heinäkuun jälkeen liikenne kalatiessä on hieman piristynyt ja elokuun lopussa käyttöönotetun videokameraseurannan perusteella on voitu todentaa myös lohien löytäneen kalatiehen – sitä on osattu odotella jo laskurinkin antamien tietojen perusteella.

”Oli sykähdyttävä hetki nähdä lähes kymppikiloisen lohen lipuvan rauhallisesti koko komeudessaan videokameran ohi” iloitsee kalateiden rakennuttamisesta vastannut Piia Nordström Raaseporin kaupungista.

”Lohikalojen nousu on hankkeen onnistumisen ykkösmittari ja on todella ilahduttavaa nähdä, että kalatie on osoittanut heti toimivuutensa” iloitsee kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls Raaseporin kaupungilta.

Mustionjoen kalatie toimii mahdollistaen vaelluskalojen, ainakin vimpan ja lohen nousun jokeen. Seuranta jatkuu marraskuun loppuun asti kuluvana vuonna. Seurannan päätyttyä selviää, mitkä kaikki lajit ovat kalatien löytäneet heti ensimmäisenä vuonna. Seurannan pitkän tähtäimen tavoitteena on nousevan kannan ja sen kehittymisen arviointi. Nyt kun nousevien kalojen määrät ovat vielä istutusten varassa ja pieniä, on erityisen tärkeää kyetä arvioimaan rakennettujen kalateiden toimivuutta.

”Rakennettujen kalateiden toimivuuden seuranta on aivan yhtä tärkeää kuin itse rakentaminen”, muistuttaa kalateiden toimivuustutkimuksista vastaavan Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä.

Kalatieinvestointien onnistumista on tärkeä arvioida samalla kun seuraavia toimenpiteitä eli kahden ylimmän kalatien rakentamista suunnitellaan. ”Toteutettujen toimenpiteiden onnistumisen todentaminen on tärkeää myös rahoituksen saamiseksi seuraaviin toimenpiteisiin”. toteaa Jaana Pönni LUVYstä.

Lisätietoja:
Piia Nordström
Yhdyskuntatekniikan päällikkö
Raaseporin kaupunki
piia.nordstrom(at)raasepori.fi
019 2893852

Juha-Pekka Vähä
Hankepäällikkö
Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
juha-pekka.vaha(at)luvy.fi
045 7750 7727

Logo missä siniset vesipisarat ja aallot valkoisella taustalla kuvan ylhäällä, ja kirjaimet L U V Y kuvan alhaalla.
Logo jossa vihreällä on tyylitelty linna, valkovuokko ja allot vasemmalla, ja teksti raseborg raasepori oikealla.
Kolme logoa missä ensimmäisellä on sininen pyrstö ja allot sekä teksti freshabit oransilla sen alla. Toisella logolla on monta keltaista tähteä ympyrässä joiden keskellä on teksti life ja sininen tausta. Kolmannella on kaksi sinistä lintua, ne lentävät tähtikaaren sekä vihreän maiseman yli. Tämän alla lukee teksti natura 2000.

8.05.2020 / Petra Louhimies

Mustionjoen kaksi ensimmäistä kalatietä, Åminnefors ja Billnäs, on avattu 4.5.2020 (vallitsevan tilanteen vuoksi nyt ilman yleisöä) ja kalat pääsevät nyt alajuoksulta vaeltamaan ja tutkimaan uusia asuinsijoja ylös Peltokoskelle asti.

Kurkista videot alta!

Alkuvaiheessa kalateillä tehdään nyt mittauksia ja tutkitaan kalateiden hydraulista käyttäytymistä eri virtaamatilanteissa.

Åminneforsin kalatiehen asennetaan kalalaskuri ja myöhemmin lisäksi videokamera ja niiden testaus aloitetaan, jotta laitteet ovat käyttökunnossa ennen kalojen päävaelluksen alkamista syyskuussa. Tavoitteena on selvittää kalatietä käyttävien kalojen lukumääriä ja kalojen lajeja. Seurantatoiminnasta vastaa Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö LUVY ry, joka tekee yhteistyötä Kymijoen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n kanssa. Kymijoen asiantuntijat tuovat Mustionjoelle kokemuksia ja menetelmiä jotka on testattu Kymijoen kalatieseurannoissa. Kalatien hydraulista toimintaa tutkivat Kala- ja vesitutkimus Oy sekä Luode Consulting.

”Mustionjoessa haastetta lajimäärityksiin tuo erityisesti ajoittainen veden sameus, jonka johdosta videokuvasta ei välttämättä pystytä aina tunnistamaan kalalajia”, muistuttaa Jaana Pönni LUVY:stä. Åminneforsista saadut kokemukset ohjaavat 2021 Billnäsin kalatien seurantamenetelmän suunnittelua, joka tehdään yhteistyössä kalatalousviranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Seuranta aloitetaan täysimääräisenä vuonna 2022.

”Meillä on paljon opiskeltavaa kalateiden toiminnasta tulevina vuosina. Kalateitä käyttävien kalojen tarkkailua tehdään viranomaisten suosittelemassa laajuudessa ja siinä edetään vaiheittain ja tutkitaan eri menetelmien soveltuvuutta tänne. Odotamme jännittyneinä syksyn ensimmäisiä raportteja, mutta samanaikaisesti odotukset ovat varovaiset, vaelluskalathan ovat olleet poissa pian 70 vuotta” kertoo Piia Nordström Raaseporin kaupungilta.

Kalateiden rakentamisen taustalla ovat alueen kunnat vahvalla panoksella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry kokosi vuonna 2015 Karjaanjoen vesistövisio-yhteistyöryhmän, jonka kautta kalateiden rakentamista ovat rahoittaneet Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan kaupunki ja Lopen kunta, Koskienergia Oy, Sappi Europe / Kirkniemi, Lohjan ympäristöklusteri ja SSO. Tammisaari-Pohjan sekä Karjaanjoen vesistön kalatalousalueet ovat myös tukeneet rakennushanketta. Mustionjoen toimet ovat saaneet myös merkittävää rahoitusta EU:n Freshabit Life IP-ohjelmasta. Hankkeen rakennuttajana on toiminut Raaseporin kaupunki.

Hallituksen kärkihankkeena Mustionjoen kalatiet ovat saaneet vahvan tuen Maa- ja metsätalousministeriöltä ja Ympäristöministeriöltä sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluista ja Uudenmaan ELY-keskukselta.

Lisätietoja antavat

Jaana Pönni, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry

Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry (kalanseurantamenetelmä)

Piia Nordström, Raaseporin kaupunki

Billnäsin kalatie on nyt auki
Åminneforsin kalatiehen laskettiin vesi 4.5.2020
Åminneforsin kalatie 4.5.2020

2.12.2019 / Petra Louhimies

Billnäsin kalatie on valmis. Rakennustyötä on voinut seurata vuoden aikana webcamin välityksellä ja nyt olemme koostaneet materialista timelapse-videon.

Tuotanto: Multifoto / Johan Ljungqvist


25.09.2019 / Petra Louhimies

Mustionjoen Billnäsin kalatie on valmistunut.. Kalatietä rakentaneet, suunnitelleet, rahoittaneet ja muuten tukeneet kokoontuivat 25.9. seuraamaan kun kalatie vesitettiin ensimmäisen kerran.

”Raaseporin kaupungin puolesta olemme iloisia, että tämä tärkeäksi koettu hanke on nyt tässä pisteessä ja voimme juhlistaa harjakaisia. Kiitämme kaikkia hankkeessa mukana olleita sekä varsinkin urakoitsijaa ja suunnittelijoita, vaativa hanke on valmistunut,” iloitsee Jan Gröndahl, Raaseporin kaupungin tekninen johtaja.

Billnäsin kalatien avajaisissa vieraat katselevat sillalta alas kalatietä pitkin juoksevaa vettä.

Billnäsin kalatie on tyypiltään ns. pystyrakokalatie, jossa kalat uivat portaalta toiselle ja voivat välillä levätä portaiden välisissä altaissa. Kalatien pohjalla on kerros erikokoisia luonnonkiviä, joiden avulla kalatiestä on pyritty tekemään mahdollisimman helppo myös heikommin uiville kalalajeille ja esim. äyriäisille,. Amfin muotoinen Billnäsin kalatie sijoittuu padon alla olevalle kalliolle, voimalaitoksen ja sen tulvaluukkujen väliin. Kalatien luukkuja ohjataan vedenkorkeus- ja virtaamatietojen pohjalta siten, että kalatien virtaama on 0,55 m3/s. Kalatie on auki toukokuusta marraskuuhun, vaelluskalojen vuodenkiertoa seuraten.

”Kalateiden rakennuttua joen vedenlaatu sekä mahdollisuudet kunnostaa pääuomassa olevia lohikaloille soveltuvia kutusoraikkoja ja elinympäristöjä nousevat entistäkin tärkeämmiksi. Luonnonvarakeskuksen kartoituksen mukaan pääuomassa on 3,5 hehtaaria lohenpoikasille soveltuvaa elinympäristöä ja sivupuroissa 3 km heti soveltuvaa ja 7 km kunnostettavaa puroympäristöä,” muistuttaa Jaana Pönni Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

Mustionjoen Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet perustuvat Maveplan Oy:n vuonna 2015 laatimiin vesilupasuunnitelmiin. Hallituksen kärkihankerahoituksen varmistuttua niiden rakentaminen käynnistyi kesällä 2018. Pääurakoitsijana hankkeessa on toiminut GRK Infra Oy sekä lukuisat aliurakoitsijat. Pääsuunnittelijana toimi Insinööritoimisto Ponvia Oy ja kalateiden toimivuussuunnittelusta on vastannut Kala- ja Vesitutkimus Oy. Mustionjoen alin, Åminneforsin voimalaitospadon ohittava kalatie valmistuu vuodenvaihteessa.

Hankkeen taustalla ovat alueen kunnat vahvalla panoksella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry kokosi vuonna 2015 Lohikalat Karjaanjoen vesistövisio -yhteistyöryhmän, jonka kautta kalateiden rakentamista ovat rahoittaneet Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan kaupunki ja Lopen kunta, Koskienergia Oy, Sappi Europe / Kirkniemi, Lohjan ympäristöklusteri ja SSO sekä Pohja-Tammisaari ja Lohjanjärven kalastusalueet. Kalatierakentaminen on  saanut myös merkittävää rahoitusta EU:n Freshabit Life IP-hankkeesta. Kalateiden rakennuttajana on toiminut Raaseporin kaupunki.

Hallituksen kärkihankkeena Mustionjoen kalatiet  saivat myös vahvan tuen Maa- ja metsätalousministeriöltä ja Ympäristöministeriöltä. Tuki Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluiden ja Uudenmaan ELY-keskuksen suunnalta on ollut korvaamatonta ja yhteistyö Aluehallintoviraston kanssa saumatonta.

Keväällä 2020 Mustionjoki voidaan 65 vuoden tauon jälkeen avata vaelluskaloille. Raaseporin kaupunki ja Lohikalat Karjaanjoen vesistövisio-ryhmä esittävät lämpimän kiitoksen jo tässä vaiheessa sekä kaikille rahoittajille että eri tavoin hanketta asiantuntijarooleissaan tukeneille.

”Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden valmistumisen myötä ajatus kääntyy joen yläosalle, jossa odottavat Peltokosken tuleva luonnonmukainen kalatie ja rakennusteknisesti vaikea Mustionkoski. Uuden hankkeen valmistelu on jo käynnissä, mutta rahoitus jatkolle auki,” toteaa jatkosuunnitelmista Piia Nordström, vastaava katupäällikkö, Raaseporin kaupunki.

Lisätiedot:

Jaana Pönni
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
puh. 050 575 1738

Piia Nordström
Raaseporin kaupunki
puh. 019 289 3852

Jan Gröndahl
Raaseporin kaupunki
puh. 019 289 2550